Vuoden porvoolainen 2018 on Niko Laurila

Vuoden porvoolaiseksi on valittu valokuvaaja Niko Laurila. Vuo­den por­voo­lai­nen on va­lit­tu nuorkauppakamarin toimesta vuo­des­ta 1977 läh­tien. Hän on hen­ki­lö, joka on por­voo­lai­nen ja on saa­nut an­sait­tua tun­nus­tus­ta tai ar­vo­nan­toa te­ke­mi­sil­lään ku­lu­neen vuo­den ai­ka­na tai pi­dem­mäl­lä ai­ka­vä­lil­lä, ja hän on tun­net­tu Por­voon alu­eel­la. Niko Laurila on nuori, mutta tehnyt ansiokkaasti Porvoota tunnetuksi.

Niko Laurilan näyttely Aatos Galleriassa nähtävillä 31.1.2019 asti!

Itäväylä Uutiset 13.12 klo. 18:00

Linkki juttuun

POR­VOO – Kyl­lä­hän tämä tun­nus­tus tun­tuu us­ko­mat­to­mal­ta, hie­no fii­lis! Jou­duin lu­ke­maan vies­tin, jos­sa ker­rot­tiin va­lin­nas­ta­ni pa­riin ot­tee­seen, vuo­den por­voo­lai­sek­si va­lit­tu Niko Lau­ri­la kom­men­toi tuo­reel­taan Por­voon Nuor­kaup­pa­ka­ma­rin hä­nel­le myön­tä­mää tun­nus­tus­ta.

26-vuo­ti­as Lau­ri­la aloit­ti va­lo­ku­vaus­har­ras­tuk­sen jo 13-vuo­ti­aa­na. Har­ras­tus sy­ve­ni hil­jal­leen am­ma­tik­si.

– Vuon­na 2012 aloi­tin il­ma­ku­vaa­mi­sen ja kos­ka mo­nel­la ei vie­lä sil­loin ol­lut dro­ne­ja, sil­le oli ky­syn­tää. Opis­ke­lin Haa­ga-He­li­as­sa tra­de­no­mik­si, ja pää­tin pe­rus­taa toi­mi­ni­men il­ma­ku­vauk­sia var­ten. Tein ku­vauk­sia kou­lun ohel­la ja huo­ma­sin no­pe­as­ti, et­tä on toi­min­taa on laa­jen­net­ta­va va­lo­ku­vauk­seen ja vi­de­o­pal­ve­lui­hin.

Vuon­na 2014 Lau­ri­la al­koi va­paa-ajal­laan ku­va­ta Van­haa-Por­voo­ta ja jul­kais­ta ku­via so­si­aa­li­ses­sa me­di­as­sa. Ne sai­vat no­pe­as­ti suo­si­o­ta ja sii­tä roh­kais­tu­nee­na nuo­ri mies al­koi ku­va­ta enem­män mai­se­mia ja pe­rus­ti oman si­vun Fa­ce­boo­kiin. Suo­sit­tu­jen mai­se­ma­ku­vien li­säk­si Lau­ri­la te­kee töi­tä mo­ni­puo­li­ses­ti ku­vauk­sen sa­ral­la.

– Ku­vaan myös asun­to­ja ja teen 3D-vir­tu­aa­li­ku­vauk­sia. Teen myös ta­pah­tu­ma­ku­vauk­sia ja esi­mer­kik­si hää­ku­vauk­sia.

Työ pal­kit­see te­ki­jään­sä

Vuon­na 2016 ta­lous­hal­lin­non tra­de­no­mik­si val­mis­tu­nut Lau­ri­la pys­tyy hyö­dyn­tää osaa­mis­taan työs­sään.

– Tot­ta kai kou­lu­tuk­ses­ta on apua, vaik­ka en sen alan töi­tä tee­kään. On­han sitä usein ih­me­tel­ty mik­sei mi­nul­la ole va­lo­ku­vaa­mi­seen liit­ty­vää kou­lu­tus­ta, mut­ta port­fo­lio ja teh­dyt työt myy­vät it­se­ään.

– Ajat­te­lin vii­me vuon­na, et­tä oli­sin läh­te­nyt opis­ke­le­maan Hel­sin­ki De­sign Schoo­liin, mut­ta töi­tä oli niin pal­jon, et­tä en eh­ti­nyt. Vä­lil­lä työ­päi­vät ovat aa­mu­kah­dek­sas­ta yö­kah­teen, ei sii­nä pal­jon jää ai­kaa muu­hun kuin asi­ak­kai­den jut­tui­hin.

Lau­ri­la haa­vei­lee toi­min­nan laa­jen­ta­mi­ses­ta.

– Kym­me­nen vuo­den pääs­tä mi­nul­la voi­si ol­la Van­has­sa-Por­voos­sa lii­ke, jos­sa on tuot­tei­ta­ni myyn­nis­sä. Sit­ten oli­si ku­vaus­tii­mi, mo­ni­puo­li­sia keik­ko­ja ja vi­de­o­puol­ta vie­lä vah­vem­min.

Vaik­ka Lau­ri­la ku­vaa mo­ni­puo­li­ses­ti niin ih­mi­siä, asun­to­ja kuin mai­se­mi­a­kin, hän myön­tää, et­tä mai­se­ma­ku­vauk­set ovat eri­tyi­sen lä­hel­lä sy­dän­tä.

– Sil­loin kun mai­se­ma­ku­vauk­ses­sa on hui­kea het­ki, kuun nou­su tai re­von­tu­let, sii­nä on ai­na oma jän­ni­tyk­sen­sä. Mut­ta kyl­lä hää­kei­kat­kin ul­ko­mai­ta myö­ten, jois­sa olen saa­nut ol­la mu­ka­na, ovat us­ko­mat­to­mia. Kun an­taa työl­le kaik­ken­sa, se pal­kit­see.

Koko ikän­sä Por­voos­sa asu­nut Lau­ri­la sa­noo Por­voon ole­van läm­min­hen­ki­nen ja iha­na kau­pun­ki.

– Kaik­ki vä­hän tun­te­vat toi­sen­sa ja tääl­lä osa­taan ar­vos­taa pai­kal­lis­ta työ­tä ja teh­dään asi­oi­ta yh­des­sä. Tämä on unel­mien kau­pun­ki.

 

Tuottaja-Toimittaja Mia Smolander